sunnuntai 28. elokuuta 2016

Salarakkaat

Viikonloppuna se iski. Nyt on aika tehdä lankalaatikon inventaario, kun se vuoden alussa jäi tekemättä muuttohässäköinen keskellä. Okei, okei, lankalaatikoiden, koska eihän nuo nyt oikeasti mihinkään yhteen lootaan mahdu. Ellei se ole, no pesukoneen kokoinen. Ainakin pesukoneen.

Se alkoi viattomasti parin projektin loppuun saattamisella ja niiden tietoihin lankamäärien päivittämisellä.

Seuraava ajatus oli, että nyt kyllä käyn kaikki langat tiukalla seulalla läpi ja isken kirppiskasaan sellaiset, joita olen hillonnut vuosia, tai mistä vähänkään epäilen mitään koskaan syntyvän. Tai molempia. Etenkin jos molempia.

Seuraavaksi sain päähänpiston että nyt isketään ravelryyn kaikki lanka mitä huushollista löytyy. Ne merkkaamattomatkin. Eihän siinä ole mitään järkeä,  olisi lankoja jotka ovat tarkalleen kirjattuja ja toisian joita ei ole. Ihan hullu ajatus. Kenellä nyt oikeasti on lankastashi, jossa ei ole kaikki langat kirjattuna?

Varovainen käsi ylös... Täällä yksi sellainen.

Moi, oon Kiralia ja mulla on lankajemmoja, joita ei ole kirjattu muiden lankojen kanssa. Vaikka periaatteessa kirjaankin kaikki lankani.

"Salalankoja", sanoi Sammy.

"Salarakkaita?" kysyin.

No niinhän ne kyllä ovatkin. Tai oli tähän viikkoon asti. Tässä ne nyt on julkistettuna. Kaiken kansan eteen tuotuna pällisteltäviksi. Valoihin raahattuina. Lööpeissä.


Meet the salarakkaat :D
Stashistä puuttuneet langat. Nykyisin stashatut siis.

Esimerkiksi nuo mustat ja harmaat pikkukerät. Miksi ne olisin stashiin lisännyt kun ne ostettiin suoraan projektiin, joka aloitettiin samoin tein? Köh köh.

Turkoosi kerä on jäänyt listaamatta kun siitä on vyöte kadonnut. Joku muistikuva kuitekin kertoi sen ehkä olevan ONLinen sukkalankaa, joten sieltä vaan arpomaan oikean paksuista, jonka värikartasta turkoosi löytyy.

Jämänöttöset. Miten nämäkin merkkaat?
 Yhtenä könttinä meni.
Nuo pari valkoista kerää  takana on muistaakseni hommattu veljen paitaa varten. Ainakin toinen. Herkkänahkainen halusi varmasti kutiamattoman kaulusosan paitaansa ja sitä varten kävin etsimässä muutaman vaihtoehdon. Lopulta päädyin jo lankalaatikosta löytyvään lankaan, jolloin nou pari jäivät orvoiksi.

Jämänöttöskasa on muistona isommasta määrästä salarakkaita. Näitä nöttösiä oli enemmänkin, mutta ison osan sain upotettua onneksi Jämäballeriinoihin.

Kirppiskasa.
Nämä saivat lähtötuomion.
Kirppiskasaan päätyi enimmäkseen keinokuituisia lankoja. Aiemmin keväällä poistoon päätyi myöskin kasa lankoja. Osan annoin kaverin kaverille. Osa päätyi kirpparille. Novitan Rose Mohairia. Novitan Caramelia, muutamia akryylilankoja. Huomatkaa selkeä trendi. Lankalaatikkoon jäi vielä sitä sun tätä sekalaista keinokuitulankaakin, mutta nyt niiden osuus alkaa olla jo hyvin pieni. Villa, etenkin merinovilla, alpakka ja bambu jylläävät stashissä. Hupsista.



Nyt koko stashissä on lankaa 23796,3 m ja 6,95 kg. Viime vuoden alussa lukemathan olivat 24648,8 m ja 8,83kg. Hetkonen, hetkonen! Eihän tässä sitten mitään hätää ole? Lankamäärä on selkeästi laskenut, vaikka salarakkaat lisättiin listalle ja olen ehkä saattanut sortuakin pariin kertaan (pikemminkin neljästi. Vähintään. Pari villapaidallista ja vähän muutakin) lankaostoksiin tänä vuonna.

Ihana kirppiskasa, kiitos pelastuksesta! Lisäsin viime hetkellä kirppiskasaan vielä nämäkin langat. Taas lähti yli 600 m ja 0,5kg pois! Ihanaa!

Novitan Cannesia.
Ja pois!

Löytyykö muita, joilla on salarakkaita? Eikun siis salalankoja?

Pst! Ei sitten puhuta niistä muutamasta lankapussista, jotka ovat kotikotona porukoilla. Eihän ne nyt liity tähän mihinkään. Eihän?


maanantai 22. elokuuta 2016

Kakkuaika ja säätöjuttuja

Ensiksi sanottakoon, että tein hieman muutoksia blogin asetuksiin. Jos tulee jotain kummaa käyttäytmistä eteen niin hihkaiskaa. Yritän fiksata sitten.

Asiaan

Koska tama blogi näyttää muuttuneen enimmäkseen ruoka-blogiksi nykyään, ainakin hetkellisesti, niin jatketaan toki samalla linjalla.

Keväisen vanhentumisjuhlan kunniaksi tuli tällä kertaa tehtyä mutakakkua ja raparperimuffinsseja.(Miten niin hieman myöhässä tulee tama postaus? Ei jummarra.)

Mutakakulle inspiroin nananaskirsikkakoristelutkin vallan. Nättiä.

Hienot koristelut, eikös?
Panostin.
Näkyy etenkin keskustan kuusi-aiheessa mielestäni.
 
Muutama todistekuva, että ihan itte tehtiin. Varuiksi jos ette vaikka muuten uskoisi.

Mutis hieman kohosi uunissa

Puoliväliin lässähtänyt jo hetken päästä.
Note to self. Muista irrotella reunat veitsellä uunista oton jälkeen.

Muhvinneseista ei jäänytkään tämän kummempaa todistusaineistoa
Hyviä olivat.
Ihan kuorrute ja kaikki.

Mutakakku ja raparperimuhvinssit ovat molemmat toteutettu Kinuskikissan ohjeilla. Mutakakkua tosin jouduin paistamaan kauemmin kuin ohjeessa oli, ja se jäi siitäkin huolimatta hieman liian taikinaiseksi. Määritteenä tässä se, että palaa ottaessa keskusta ei tullut mukaan, vaan jäi tarjoilulautaselle mähmäilemään.

perjantai 12. elokuuta 2016

Tottorooo Tottooro!

Saanko esitellä: Totoro the travelling companion!

Täällä ollaan oltu ihan lomalla. Kirjaimellisestikin. Ensin oli viikko talvilomaa ja sitten siihen perään kaksi viikkoa kesälomaa, joista on enää tämä viikonloppu jäljellä.

Kesäloma kun alkoi kolkutella ovella piti pikapikaa aktivoida projekti nimeltä Totoro. Siitä on Sammyn kanssa ollut pitkät pätkät puhetta, että pitäisikö tehdä pieni maskottiTotoro reissuun otettavaksi ja eri kohteissa kuvattavaksi. Miten päädyimme juuri Totoroon, en osaa sanoa. Ei niin mitään käryä. Ja juu katottiin keväällä Amelie, siitä se idea sitten saikin lisää vettä myllyynsä, mutta tästä oli jo talvella puhetta
The mugshot
Ravelryssä: Totoro the travelling companion
Ohje: grey totoro amigurumi
Koukku: 1,5
Lanka: Hjertegarn Diamond cotton 8/4
Aloitin Totoron kesäkuun 12. ja se oli valmis 3. heinäkuuta. Samana päivänä lähdettiinkin sitten Norjaan roadtripille (siitä lisää myöhemmin). Eli juuri ja juuri pääsi Totoro mukaan matkaan. Lehtihattu jäi tekemättä, se tulee sitten joskus. Ehkä seuraavalle reissulle sitten? Jonkilainen kiinnitysklipsisysteemi olisi myös kätevä lisätä.

Lainahattu Oslon satamassa
Sanon vielä sen verran, että ei tuo virkkaaminen ole mun juttu. Kutominen on kivempaa. Samassa ajassa kun nyhersin tätä, olisi varmaan tehdyt paidan. Mutta kuten eräs ystäväni totesi, onhan Totoro nyt paljon söpömpi!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...