Miksen siis minäkin. Tosin ilman sitä kirjaa. Lähtökohdaksi otin "Onnellinen ompelija" -kirjan yhden mekon. Ja kukkakangasta, vaikka normisti en kukkamekoista (tai kankaista välitä). Mutta tässä oli kauniit värit.
En tullut minusta onnellista ompelijaa. Tein kyllä lakanakankaasta demo version kuten kirjassa suositeltiin. Pahoittelen luokattoman huonoja kuvia.
Demoversio. Pientä pussitusta selässä kenties? |
Muokkasin kaavaa. Leikkasin varsinaisesta kankaasta. Poistin lisää ylimääräistä. Säädin ja väänsin. Lisäsin vetoketjulle pituutta, kun en päässytkään mekkoon enää sisälle kaiken sen kaventamisen jälkeen. Hupsista.
Hieman ylimääräistä kenties? Ok, myönnetään pääntiellä oli mallissa rypytystä. Päädyin kuitenkin poistamaan kohtuu paljon tätä ylimääräistä. |
Muutossa talvella nakkasin roskiin kesken eräisen. Ei tullut kukkamekkoa mulle. Eikä kuviakaan. Sori.
Ehkä ensi kerralla sujuu paremmin.
3 kommenttia:
Tämä oli aivan ihana postaus! Kävin lukemassa jo kolmannen kerran kun tuli niin hyvä mieli siitä, ettei muutkaan aina onnistu :D
Hihihii! Jooei aina onnistu. Näitä ei-onnistumisia (epäonnistuminen kuulostaa niin karulta...) on kertynyt etenkin ompelun saralta. Joskus korjaussarja auttaa, joskus käy niin kuin tälle mekolle.
Loistava postaus. :D Musta on oikeasti ihanaa tietää, että muillakaan ei aina mene niin kuin siellä kuuluisassa strömsöössä, varsinkin kun itselläni tuntuu tökkivän keskevertoa useimmin. Mutta hei, virheistä oppii ja mitäs muita aiheeseen liittyviä kliseitä tähän keksisi.
Lähetä kommentti