Terveisiä kesältä

Koska tällä hetkellä kevät antaa odottaa itseään (mm. tänään satoi räntää vaakaan) Palataan viime kesään. Tein hameen. Mallina oli kirpparilta löytynyt punainen hame, josta tuli nopeasti lemppari. Tulkitsin sen malliksi jonkin sortin tulppaanin, vaikkei se täysin taida vastatakaan tulppaanihametta. Koska hamonen taskuineen oli niin kiva, niin ajattelin tekaista toisen samanmallisen itse.

Piirtelin kaavoja punaisen pohjalta. Pähkin laskoksia ja tein uudelleen pariin kertaan, ennen kuin uskalsin käydä kankaaseen käsiksi.

Hieman kävi huonosti kappaleita leikatessa. Unohtui se pikkuseikka, että vetoketjulle olisi tarvinnut enemmän saumanvajoja molempiin kappaleisiin. Oho hupsista ja sillai. En kuitenkaan luovuttanut vaan päätin siirtää vetoketjun sivusta taakse ja käyttää päälle ommeltavaa pitsivetoketjua korjaussarjana.

Ompeluassistetti kärppänä paikalla.
 Tässä taakse tehty halkio ja vetoketjun kiinnitys käynnissä.
Kuten kuvasta selkeästi näkyy jänis päätti notta tauon paikka.

Pitsivetoketju. Mikä ihana idea! Eikö? Paitsi että käytössä paljastui hyvinkin pian että sen lukko ei pysy liikkeessä ylhäällä, vaan vetoketju aukeaa matkan varrella noin 5-7 cm. Kiva. Not. Tarvittaisiin toinen korjaussarja siis. Korjaussarjan korjaussarja. Hieno hetki ompelu-urallani. Tällä kertaa hakaskiinnitys yläreunaan. Ehkä tänä kesänä?

Mustaa ja mintunvihreää.
Kesäistä yhdistelmä parhaimmillaan.

Kädet taskuissa on hyvä painaa menemään

Taskuissa eri kangasta.
Ihan omaksi iloksi, muut tätä tuskin huomaavat koskaan

Tällä kaavalla on tehty jo toinenkin hamonen. Pöllökankaasta. Sekään ei mennyt ihan putkeen, mutta ehkä hitusen paremmin kuitenkin

Hempeää ja ei niin hempeää vappua kynsillä

China Glaze: Stone Cold &
punainen leimauslakka
QA8

Vapuksi piti laittaa tietenkin kynnet. Olin vaan kahta mieltä, että millaiset. Ensin synkistelin ja tuli tällaiset.

Tumman harmaalla pohjalla punaiset leimat. Ei taas toiminut niinkuin strömsössä. Tarkkaan kun katsoo niin kyllä nistä ehkä pystyy erottamaan pääkallot... Ehkä? Just ja just.

Pidin näitä vajaan päivän ja sitten kylästin sisäilman kynsilakan poistoainehuuruilla.

Seuraava idea oli keväisempi. Ja kuvat sitäkin huonommat. En tieä minkä takia kuvat oli otettava ennen kynsinauhojen siistimistä. Karmeaa jälkeä. Anteeksi vaan kovasti!

Wild&Mild 040 Mantra
Depend 2048
kynsitarrat

Taitaa jäädä viimeiseksi Wild&Mild lakaksi tuo keltainen, minkä ikuna ostan. Ihan järkyttävää levittää. Raitaa, ryhmyä, kuplaa ja ties mitä. Kolmella kerroksella sai jotenkin siedettävän lopputuloksen. Kuivuminen kesti ikuisuuden. En suosittele. Yhtään. Piste.

Kakkuräjäyhdys

Pätkistiikerikakku. Kuulostaa hyvältä, eikö? Voon sanoa, että hyvää se olikin, vaan ei kaunista.

Rouhitut pätkikset yhdessä suklaaraidan kanssa osoittautuivat tämän kakun turmioksi. Katsokaa vaikka, siitä se hajosi. Lienee turvallista todeta, että mun innovatiivinen pätkistiikerikakku vaatii pientä hienosäätöä reseptin puolella. Maussa ei ole mitään vikaa, sentäs. Mutta joko on unohdettava tiikeristä raidat ja vedettävä pätkispalat koko taikinaan, tai sitten pitää tehdä pätkiksistä pienempää hakkelusta.

Ihan priimaa ei tällä kertaa tullut..

mutta NaM!

P'ska, p'skempi, tänään

On päiviä kun mikään ei tunnu oikein sujavan ja on päiviä jolloin kaikki tuntuu menevän päin peetä. Tämä sunnuntai oli toinen noista. Arvatkaaa huviksenne kummanlaisesta on kyse.

Piti tehdä polymeerisavi herkkuja. Mokasin massojen lämmityksessä pahasti ja sain aikaan kasan mureneviä massaklönttejä. Ja roskiin.

Murusia murusia, vaan ei enää toimivia

Sitten päätin kokeilla erästä maissijauho-sooda taikinajuttua. Olin bogannut ohjeen jostain netn uumenista ja ko. massalla pitipystyä tekemään koristelätysköjä esimpiparkakkumuotteja käyttäen. Kuukkeloin taikinajuttua ihan yleisestikin, kun en luottanut ekaan löytämääni ohjeeseen. Samanlainen ohje löytyi kuitenkin useammasta läheestä, joten testiin vaan.

Tein taikinan ohjeen mukaan, annoin jäähtyä. Ja tiedätte varmaan jo miten siinä sitten kävin. Murusia, murusia, muttei toimivia...

Lisää murenevia massoja

En todellakaan keksi mikä meni mönkään. Liikaa maissijauhoa? Liian lyhyt keittämisaika? Liian vähän maissijauhoa? Jos joku on tehnyt maissijahoista, soodasta ja vedestä toimivan massan, joka jopa pysyy kasassa kaulitessa, niin kertokaa ihmeessä miten se onnistui!

Massailujen näin epäonnistuessa kahteen kertaan, päätin sitten ryhtyä kuvailemaan valmittakorujuttuja. Kuvaaminen onnitui kyllä, mutta kun yritin siirtää kuvat koneelle, niin ne olivatkin kaikki jossain ihme muodossa, jota kone ei tunnistanut. Koneelta puuttuu kuulemma Nikonin oma-ohjelma tällä hetkellä. Lisää kiroiluahan siitä seurasi.

Päädyin sitten källimään miehen XBoxin ohjaimesta akut tuohon meidän pokkarikameraan, jotta sain edes muutaman kuvan koneellekin asti. Kaikki kameran akuthan olivat tietyti tyhjiä, kuinkas muuten. NO ei toiminut kamera XBoxinkaan akuilla. Pöllin sitten hiirestä akut hetkeksi. Kaikki tämä vain muutaman ruppasen kuvan takia. Mäyh.