sunnuntai 28. elokuuta 2016

Salarakkaat

Viikonloppuna se iski. Nyt on aika tehdä lankalaatikon inventaario, kun se vuoden alussa jäi tekemättä muuttohässäköinen keskellä. Okei, okei, lankalaatikoiden, koska eihän nuo nyt oikeasti mihinkään yhteen lootaan mahdu. Ellei se ole, no pesukoneen kokoinen. Ainakin pesukoneen.

Se alkoi viattomasti parin projektin loppuun saattamisella ja niiden tietoihin lankamäärien päivittämisellä.

Seuraava ajatus oli, että nyt kyllä käyn kaikki langat tiukalla seulalla läpi ja isken kirppiskasaan sellaiset, joita olen hillonnut vuosia, tai mistä vähänkään epäilen mitään koskaan syntyvän. Tai molempia. Etenkin jos molempia.

Seuraavaksi sain päähänpiston että nyt isketään ravelryyn kaikki lanka mitä huushollista löytyy. Ne merkkaamattomatkin. Eihän siinä ole mitään järkeä,  olisi lankoja jotka ovat tarkalleen kirjattuja ja toisian joita ei ole. Ihan hullu ajatus. Kenellä nyt oikeasti on lankastashi, jossa ei ole kaikki langat kirjattuna?

Varovainen käsi ylös... Täällä yksi sellainen.

Moi, oon Kiralia ja mulla on lankajemmoja, joita ei ole kirjattu muiden lankojen kanssa. Vaikka periaatteessa kirjaankin kaikki lankani.

"Salalankoja", sanoi Sammy.

"Salarakkaita?" kysyin.

No niinhän ne kyllä ovatkin. Tai oli tähän viikkoon asti. Tässä ne nyt on julkistettuna. Kaiken kansan eteen tuotuna pällisteltäviksi. Valoihin raahattuina. Lööpeissä.


Meet the salarakkaat :D
Stashistä puuttuneet langat. Nykyisin stashatut siis.

Esimerkiksi nuo mustat ja harmaat pikkukerät. Miksi ne olisin stashiin lisännyt kun ne ostettiin suoraan projektiin, joka aloitettiin samoin tein? Köh köh.

Turkoosi kerä on jäänyt listaamatta kun siitä on vyöte kadonnut. Joku muistikuva kuitekin kertoi sen ehkä olevan ONLinen sukkalankaa, joten sieltä vaan arpomaan oikean paksuista, jonka värikartasta turkoosi löytyy.

Jämänöttöset. Miten nämäkin merkkaat?
 Yhtenä könttinä meni.
Nuo pari valkoista kerää  takana on muistaakseni hommattu veljen paitaa varten. Ainakin toinen. Herkkänahkainen halusi varmasti kutiamattoman kaulusosan paitaansa ja sitä varten kävin etsimässä muutaman vaihtoehdon. Lopulta päädyin jo lankalaatikosta löytyvään lankaan, jolloin nou pari jäivät orvoiksi.

Jämänöttöskasa on muistona isommasta määrästä salarakkaita. Näitä nöttösiä oli enemmänkin, mutta ison osan sain upotettua onneksi Jämäballeriinoihin.

Kirppiskasa.
Nämä saivat lähtötuomion.
Kirppiskasaan päätyi enimmäkseen keinokuituisia lankoja. Aiemmin keväällä poistoon päätyi myöskin kasa lankoja. Osan annoin kaverin kaverille. Osa päätyi kirpparille. Novitan Rose Mohairia. Novitan Caramelia, muutamia akryylilankoja. Huomatkaa selkeä trendi. Lankalaatikkoon jäi vielä sitä sun tätä sekalaista keinokuitulankaakin, mutta nyt niiden osuus alkaa olla jo hyvin pieni. Villa, etenkin merinovilla, alpakka ja bambu jylläävät stashissä. Hupsista.



Nyt koko stashissä on lankaa 23796,3 m ja 6,95 kg. Viime vuoden alussa lukemathan olivat 24648,8 m ja 8,83kg. Hetkonen, hetkonen! Eihän tässä sitten mitään hätää ole? Lankamäärä on selkeästi laskenut, vaikka salarakkaat lisättiin listalle ja olen ehkä saattanut sortuakin pariin kertaan (pikemminkin neljästi. Vähintään. Pari villapaidallista ja vähän muutakin) lankaostoksiin tänä vuonna.

Ihana kirppiskasa, kiitos pelastuksesta! Lisäsin viime hetkellä kirppiskasaan vielä nämäkin langat. Taas lähti yli 600 m ja 0,5kg pois! Ihanaa!

Novitan Cannesia.
Ja pois!

Löytyykö muita, joilla on salarakkaita? Eikun siis salalankoja?

Pst! Ei sitten puhuta niistä muutamasta lankapussista, jotka ovat kotikotona porukoilla. Eihän ne nyt liity tähän mihinkään. Eihän?


Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...